Teksi ja kuvat: Anna Jarovaja

 

Tiistai-ilta. Pienen, Joensuun lähellä sijaitsevan Liperin lumen peittämien talojen keskellä vilkkuvat jouluvalot, ja “Ravintola Omar” -kyltin rakennuksesta kuuluu rauhallista musiikkia. Sisällä tuoksuu herkullisesti pizza, pöydässä illallistaa nuori pariskunta, ja keittiössä nuori ravintolan omistaja jakaa tehtäviä.

 

Omar Pahlaq, 30, syntynyt ja kasvanut Jordaniassa, maassa, jossa valmistetaan herkullista riisiä lihan ja aromikkaiden yrttien kera, ja lumi on niin harvinainen ilmiö, että sen sattuessa ilmoille julistetaan vapaapäivä eikä kukaan poistu ulos.

 

“Omar”, eli OMA Ravintolansa Omar, avattiin vuoden 2023 alussa. Pitkän hiljaiselon ja suurten kahviloiden sulkemisen jälkeen COVIDin aikana, Liperissä avattiin jälleen oikea ravintola. Omar ei odottanut suurta menestystä, mutta liiketoiminta lähti hyvin käyntiin: joulukuussa “Omar” laajeni – ja nyt viikonloppuisin siellä voi paitsi syödä illallista ja tavata ystäviä, myös kuunnella live-musiikkia ja laulaa karaokea.

 

– Tällä alueella  alueella ei ole vastaavia paikkoja. On mukavaa kokea tällainen menestys, en odottanut, että kävijöitä olisi näin paljon, hän sanoo.

 

Alun perin Omar halusi tarjota ravintolassaan arabialaista buffetia. Tämä idea herätti suurta kiinnostusta paikallisten asukkaiden keskuudessa – ihmiset tulivat kokeilemaan jotain uutta. Pian kävi ilmi, että tällaisen buffetin valmistaminen oli liian työlästä, ja oikeiden arabialaisten tuotteiden löytäminen Suomesta oli vaikeaa.

 

– Mutta todellisuudessa noutopöydän valmistaminen päivittäin  on todella vaikeaa. Mausteet tilaamme Ruotsista, koska Suomessa niitä ei aina ole saatavilla. Siksi ruoanlaittoon ja valmisteluun kuluu aikaa, kaiken kaikkiaan noin viisi tuntia. Tästä syystä tarjoamme arabialaista/noutopöytää nyt vain ennakkovarauksella suurille ryhmille, selvittää Pahlaq.

 

Puhuessaan suomalaisesta ruoasta Omar myöntää pitävänsä yleisesti ottaen ruokien yksinkertaisuudesta, erityisesti kalasta. Mutta on myös ruokia, joita hän ei ole vielä uskaltanut kokeilla. Omassa keittiössään hän pitää suomalaisten reseptien yhdistämisestä  arabialaisiin. Näin hän luo uusia makuja.

 

– Joskus otan tämän haasteen vastaan, ja minun on esimerkiksi leikiteltävä suomalaisten ruokien kanssa siten, että lisään niihin arabialaisia makuvivahteitamme. Ja ihmiset pitävät niistä ruuista, Omar kertoo.

Omar sanoo, että ruoka ja kokkaus ovat enemmän hänen harrastuksensa, hän ei halua elää koko elämäänsä hellan ääressä. Vaikka hän puhuu intohimoisesti perinteisestä jordanialaisesta keittiöstä.

 

– Tässä on mensaf – ulkopuolelta se näyttää piirakalta, mutta todellisuudessa se on jogurttia, riisiä ja kanaa. Tällaisen ruoan valmistaminen vaatii paljon aikaa. Mutta se on todellista kotiruokaa, Jordanian syvän kulttuurin ydintä, hän esittelee.

 

Muutto ja uusi kotimaa

Omar muutti Suomeen vuonna 2019. Hänen kirkkain muistonsa oli ensilumi, joka kotimaassa on aina yhteydessä johonkin juhlavaan.

 

– Kun muutin Suomeen ja alkoi sataa lunta, ensimmäinen ajatukseni oli, että se on juhla. Koska Jordaniassa, kun sataa lunta, ja se tapahtuu hyvin harvoin, se päivä on kuin juhla – mikään ei toimi, et voi mennä töihin, kaupat ovat kiinni, hän muistelee.

 

Suomeen Omar tuli opiskelemaan. Alun perin hän suunnitteli suorittavansa maisterin tutkinnon kielitieteessä, koska kotimaassaan hänellä oli jo kandidaatin tutkinto englannin kielestä ja kirjallisuudesta. 

 

Hän harkitsi myös opiskelua matkailualalla, koska hänellä oli kokemusta hotellityöstä. Mutta koronaviruspandemia muutti suunnitelmia. Omar päätti käyttää aikaa suomen kielen opiskeluun ja muihin mahdollisuuksiin. Niin vuonna 2022 hänestä tuli sairaanhoitoalan opiskelija Karelia-ammattikorkeakoulussa.

 

– Keskityin siis suomen kielen opiskeluun ja löysin paikan, missä voin opiskella sairaanhoitajaksi suomeksi. Se on hyvä ala opiskella, koska halusin oppia lisää ihmiskehosta ja siitä, miten se toimii. Vaikka en työskentelisi alalla, se on yleisesti hyödyllistä, koska sitä kautta voi auttaa itseään, perhettä ja lähimmäisiä., perhettäsi tai läheisimpiäsi. En kuitenkaan usko, että siitä tulisi minun varsinainen ammattini, hän sanoo.

 

Oman ravintolan avaamisen jälkeen työn ja opiskelun yhdistäminen on ollut vaikeaa, Omar otti tauon yliopistosta. Mutta hän suunnittelee palaavansa opintoihin alkuperäisen suunnitelman mukaan.

 

– Aion myös hakea MBA-tutkintoa jatkaakseni englannin kielen opintojani, jotka sain Jordaniassa, sanoo Omar.

 

Kaikkien opintojen ja työhuolien keskellä Omar pyrkii olemaan hyvä isä nelivuotiaalle pojalleen. Koska hän on eronnut pojan äidistä, poika asuu hänen luonaan kolme päivää viikossa. Omar unelmoi näyttävänsä pojalleen, joka on syntynyt Suomessa, kotimaansa ja tutustuttavansa hänet sen kulttuuriin ja perinteisiin.

 

– Hän on syntynyt Suomessa eikä ole koskaan käynyt Jordaniassa. Suunnittelen nyt matkustavani hänen kanssaan pitkälle lomalle kotimaahani, jotta hän voisi tutustua omaan kulttuuriinsa. Opetan hänelle jo arabian kieltä, meidän äidinkieltämme, jotta hän osaisi puhua arabiaa, englantia ja suomea, Pahlaq sanoo.

 

Omar kaipaa sukulaisiaan ja kotimaataan ja myöntää, että hän haluaisi tulevaisuudessa palata kotiin. Vaikka hän kutsuu Suomea toiseksi kodikseen, juuri ensimmäisessä hän tuntee olevansa todella oma itsensä.

 

– Jos puhutaan kaukaisesta tulevaisuudesta, Jordania on todennäköisesti se paikka, jossa haluan elää. Kotimaa on paikka, jossa tunnet olosi mukavammaksi, tunnet olevasi enemmän itsesi, Omar väittää.